Kuinka ollakkaan, minä, joka joulusta jo lokakuussa hoihotteli, en ole juuri tikkua ristiin tämän eteen laittanut. Niin on elämä ja työt kiireisenä pitänyt, että hujauksessa vaan on jo luukku numero 24 edessä. No, ihan konkreettisesti se siinä eräänä aamuna olikin, kun pienempi neiti oli järjestellyt joulukalenterin suklaapalaset uudelleen koska " ne oli varmaan vinossa siellä " ja luukunkansia näkyi pitkin lattioita. Se jääköön perheen sisälle, saiko neiti uuden vai ei.
Vaikka kaikki on vähän retuperällä, ei tuo stressi tunnu kutittelevan ikävästi vielä missään. Pääasiat ovat kunnossa kuitenkin:
- kinkku on hankittu ( vaikka lihaa olen tietoisesti jättänyt pitkin vuotta pois, ah kinkkua ei anteeksi vaan, voita mikään! )
- muutama jouluinen koriste on löytänyt kotona jo paikkansa. kohta niitä mahdollisesti tehdään lisää, kun työhommat ovat jo osittain tältäpäivältä paketissa.
- Lahjat ovat tiukasti jo mieleen painettu ja pienen listan kipaisen viemässä Joulupukille ensiviikon aikana.
- Kalenteriin on varattu viikonlopuksi piirakanpaistoa ja uunin esilämmittely alkaa jo tänään. Tämä iso murikka kun tarvitsee sen pari lämmityskertaa peräkkäin, jotta lämpötila kestää riittävän pitkään riittävän kuumana piirakoille.
- Ja vieraille on kerrottu, että tervetuloa meille!
Jos hiukankaan alkaa joulustressi nostamaan päätään, on onneksi kutimet heti siinä käden ulottuvilla. Muutama kierros villasukkaa ja suurin käyrä on jo laskusuunnassa. Paitsi jos tuppaa huomaamaan toisen sukan jo ollessa valmiina, että yksi silmukka olikin jäänyt kiireessä matkasta jo ennen kantapäätä.
Olikohan se sittenkin merkki pienestä joulustressistä?
Sirpa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kun piipahdit! Haluatko jättää terveisiä minulle? :)