Toukokuu 4 vuotta sitten oli jännää aikaa - silloin olimme matkalla kohti Joensuun synnytysosastoa. Matkaa oli sen verran, että yöksi oli jäätävä, jos mitään ei tapahtuisi, ja passittavat vielä kotiin. Edestakainen matka ei houkutellut lainkaan ja onneksemme saimme yöpyä mieheni sukulaisten luona. Tuosta viikonlopusta tulikin erityinen ja mieleenpainuva! Jännitimme viime hetkille saakka, saako tytär saman syntymäpäivän, kuin isänsä, mutta pinkaisi maailmaan juuri edeltävänä päivänä! Ja nimen omaan pinkaisi: kaiken sen odottelun ja tuskailun jälkeen, kun mitään merkkejä ei neidin saapumisesta näkynyt, hän 9 minuutin jälkeen olikin sylissäni. Sinä viikonloppuna juhlittiinkin vastasyntynyttä, mieheni syntymäpäivää sekä äitienpäivää - väsyneinä, mutta onnellisina.